Kerran, siis eräänä päivänä jos ymmärrätte mitä tarkoitan? Siispä yhtenä päivänä elämässäni (tai no... saattoi niitä päiviä olla enemmänkin..) aloin oikeasti miettiä tulevaisuuttani. Mikä hemmetti mustakin tulee 'isona'. Kaiken mahdollisen kävin sitten päässäni läpi, kuten:
1.Haluanko tehdä työtä jossa täytyy olla sosiaalinen? EN!
2. Kuinka kauan haluan opisella? Niin kauan kuin vain mahdollista! :D
3.Tulisiko työn olla fyysisesti raskasta vai enemmänk--
Kolmatta kysymystä en edes saata loppuun koska se on niin järjetön ja typerä. Tietenkin haluan työn jossa saa liikkua ja oikeasti TEHDÄ jotain! Työn jossa näen heti työni tuloksen ja käteni jäljen. Tahdoin työn jossa saisin olla luova ja toteuttaa itseäni. Päätin siis tulla tarjoilijaksi! >:D
Lähdin siis opiskelemaan ravintola-alaa aikeenani valmistua kolmen vuoden päästä tarjoilijaksi. Mutta jo ensimmäisellä viikolla totesin että PASKAT! Musta tulee kokki. Niin paljon hienompaa ja hauskempaa. Näin jälkeenpäin voikin olla viisas ja todeta että olin kyllä todella typeä kersa...
Tämän vuoksi levitän kaikille tätä suru sanomaa. Älä tule ravintola-alalle ellet koe kovaa kaipuuta ja huudon kaltaista kutsua alalle. If you cant stand the heat, stay out of a kitchen.
Tämän vuoksi levitän kaikille tätä suru sanomaa. Älä tule ravintola-alalle ellet koe kovaa kaipuuta ja huudon kaltaista kutsua alalle. If you cant stand the heat, stay out of a kitchen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti