Tahallani provosoin ihmisiä mutta tänään mä en välitä! :D

OSTIN KORSETIN!  Että sellain :D Ja kyllä, ajattelin käyttää sitä iha julkisilla paikoilla ja oikein näkyvästi! Vihdoin sain jotain ilon aihetta tänne kalman kylään, jonka paremminkin voisi tuntea 'vanhusten kuoleman kohtaamis paikkana'. Koska oikeesti, täällä tosi moni on saanut jo jonkun sydärin tms, eli ambulansseja ollaan nähty enemmän kun poliiseja :DD MIKÄ KULTTUURI SHOKKI! Tampereen tyttönä kun saa vilkutella poliiseille joka kadulla.

Ei tässä mitään, elämäni rakkaus vihdoin löysi minut joten... Haistakaa kaikki kukkanen, mä en välitä :DD

Ja siis.... Uskokaa tai älkää, mutta kauniinpaa kuvaa musta ei saa :''D Vaihteeks hiukset kiinni.

Terveisiä täältä tuppukylästä!

Nyt kun kello mukavasti lähentelee aamu kuutta, on mitä sopivin aika kirjoitella mitä aivottominta tekstiä tänne pikku blogiin. Aamupalaksi vedän tässä samalla kylmiä pinaattilettuja, mutta se tuskin haittaa tai kiinnostaa ketään -eikös?

Tarkoituksenani oli (jälleen kerran) valittaa, inistä, itkeä, parkua ja niin jatkuen, kuinka elämä täällä Lappajärvellä on kamalaa. Se on edelleen, uskokaa pois! Mutta sen tavallisen lätinän sijaan ajattelin miettiä mitä hyvää täällä on. Ja siinä että asun keskellä korpea pikku kaupungissa josta ei pääse pois...

Aloitetaankos? :DD

Syy no.1: Pääsen tekemään töitä joita vihaan ja rakastan. Ja ruuan hintaan kuuluu siis kaikki :D Eli voisin syödä joka työpäivänä sekä lounaan että päivällisen, suhteellisen paljon jäätelöä ja kaikkea mitä kahviosta on jäänyt. En kyllä jaksa mutta se on mahdollisuus! :D

Syy no.2: Osaan nykyään arvostaa kaikkea mitä Tampere minulle tarjoaa.. (ihan kun en ennen osannut...?) Kuten julkinenliikenne, IHMISET, palvelut ja NOPEA NETTI!

Syy no.3: ...Tapaan uusia ihmisiä.. tai jotain...

No mutta se siitä tällä kertaa :D

Näkemisiin, lukemisiin ja kuulumisiin!

-Taru, maailman pisin hobitti

Kiva tietää näin kolmelta aamuyöllä? :D

11 Kuukautta oon odottanut tätä, ja mitä mä saan?! Nauraa ainakin :D Ava sivustolla siis joka kuukausi he julkaisivat 10 positiivista asiaa kustakin horoskooppimerkistä -aloittae leijonasta...... Vihdoin tuli ravun vuoro  ja täytyy myöntää että petyin. Jälleen.

http://www.avatv.fi/minisaitit.shtml/ennustaja/astrologia/top---tama-tekee-rakastetusta-rapu-naisesta-arvaamattoman/2013/06/1771533

Tässä siis artikkeli omien kommenttieni kera:

Rapunainen on salaperäinen ja arvaamaton nainen, koska...

1. Olet hyväsydäminen

Olet varmaan kuullut monesti, että kovan kuoren alla sykkii hyvä sydän? Rapu-naisen sydän on tehty vahasta, joka sulaa helposti (Jonka takia olenkin niin sydämmetön joskus? :D). Hyväsydämisyytesi takia monet ystäväsi kääntyvät puoleesi huoltensa ja murheittensa kanssa. Rapu-nainen kuuntelee ja haluaa auttaa pyyteettömästi. Rapu-nainen on myös ensimmäinen, joka on halaamassa itkevää ystäväänsä. Olit sitten Englannin prinsessa tai naapurintyttö, Rapu-naisen sydän sykkii aina inhimillisyyttä ja nöyryyttä.

2. Olet herkkä

Rapu-nainen saattaa itse kokea herkkyytensä ärsyttävänä riippakivenä (OIKEESTIKKO? En kuule huomannu..), mutta todellisuudessa se on suuri lahja – ja erittäin suloista(/ärsyttävää). Sinulla on myös eläinradan herkin intuitio, ja kykenet aistimaan kanssaihmisten tunnetilat ja tarpeet sellaisella tarkkuudella, joka on jopa pelottavaa. Vaikka saatat vaikuttaa hiljaiselta ja syrjäänvetäytyvältä, tunnistat herkästi ihmisten erilaisia mielialoja ja osaat eläytyä kuulemaasi. Myös mielikuvituksesi – niin hyvässä ja pahassa – laukkaa. Onko sinua joskus sanottu kuuhulluksi tai herjattu noidaksi?

3. Olet menneisyyden vanki 

Se, että koet menneisyyden vahvana osana itseäsi, (ei ole) huono asia. Rapu-nainen myös muistelee menneisyyttään mielellään (tai sitten ei?) – eikä suinkaan yksin tai hiljaa. ----!!!! Rapu-nainen myös keräilee mielellään muistoja ja säilöö niitä päiväkirjojen, valokuvien, kirjeiden, lehtileikkeleiden, pienten esineiden ja korujen muodossa!!!!!! ----- Jos olet saanut isoäidiltäsi lahjaksi perintösormuksen, sen merkitys on juuri sinulle suunnaton ja olet vannonut jatkavasi perinnettä antamalla sormuksen tulevalle tyttärellesi.

4. Olet suojelevainen

Rapu-nainen on hyvin suojelevainen – niin läheisiään, kuin itseäänkin kohtaan. Kunnianhimoisesti niin kotiinsa kuin työhönsäkin suhtautuva Rapu-nainen on puolustuskannalla koko ajan, mutta on suojauksensa laskiessaan äärimmäisen viehättävä, hellä ja aistillinen nainen. Rapu-nainen haluaa suojella lähipiirinsä ystäviä, sukulaisia ja lapsia – ja ennen kaikkea muita naisia. Äitinä Rapu on myös erittäin välittävä, hienotunteinen ja suojeleva. Rapu-naista saatetaan usein verrata suojelusenkeliin <---Miksi?.

5. Olet loistava kokki

Älä nyt naura, mutta Rapu-nainen on loistokokki! Ruoan valmistuksessa voit yhdistää sekä luovuutesi että hoivaamisviettisi. Koti ja kotoisa keittiö saa Rapu-naisen tuntemaan olonsa turvalliseksi. Ruoan laittaminen tekee sinut onnelliseksi ja valmistamissasi ruuissa maistuu rakkaus Miltä rakkaus sitten maistuu? :''D. Sinussa kytee oikea kodinhengetär!

6. Olet nöyrä

Hyväsydäminen ja intuitiivinen Rapu-nainen ei nosta itseään koskaan jalustalle tai pidä itseään muita parempana,t. Kohtelet kaikkia kunnioituksella ja lämmöllä. Rapu-nainen myös sortuu siihen, ettei hän ajattele itseään, vaan pelkästään muita. Heikkoina hetkinä ja epävarmuutensa takia Rapu-nainen saattaa jopa uskoa, että muut ovat parempia ihmisiä kuin hän. Miten väärä luulo! Kritiikki voi olla kuitenkin Rapu-naiselle aikamoista myrkkyä.

Pessimistisyyteenkin sortuva Rapu-nainen myös yrittää valmistautua henkisesti kaikkiin mahdollisiin vastoinkäymisiin.

7. Olet uskollinen, luotettava kumppani

Suhteen alkuvaiheessa Rapu-nainen voi olla hyvin varovainen ja arka: hän haluaa olla varma siitä, että tunne on varmasti molemminpuolinen, ennen kuin hän uskaltaa heittäytyä. Luottamus on Rapu-naiselle äärimmäisen tärkeää. Kun oikea kumppani on vierelläsi, olet intohimoinen, hellä, aistillinen ja hurmaava kumppani, johon voi luottaa kuin kallioon. Rapu-nainen on kuitenkin nainen, joka haluaa omistaa kumppaninsa täysin(kertokaa toki mullekkin millon oon osoittanut kiinnostusta orjien omistamiseen? :DD ): mutta olet palvova, luotettava, makuukammarin puolella kekseliäs nainen, joten kumppanuutesi on kultaakin arvokkaampaa sitä arvostavalle. Rapu-nainen ei petä.

8. Olet järkevä rahankäyttäjä <---HAHAHHAHAHA, vuosi sadan vitsi :''''''DD

Rapu-nainen ei sorru järisyttäviin heräteostoksiin (paitsi että sorrun...), vaikka saattaakin joskus hemmotella itseään uudella kesämekolla tai kirjalla. Taloustajusi on kadehdittava! Tästä syystä myös arvostat kumppania, joka osaa pitää huolta raha-asioistaan:------>!!! yltiörikas hänen ei tarvitse olla<----!!, kunhan vain olisi edes jokseenkin innokas tai yritteliäs vaurastuttamaan säästöpossuaan.

9. Sinua on vaikea kuvailla yhdellä sanalla <---nyt päästiin asiaan ja totuuden ytimeen :D

Rapu-naista on vaikea kuvailla: voit olla yhtä lailla rehvakkaan riehakas, syvällisen salaperäinen, raivokkaan murhanhimoinen tai surullisen alavireinen – sillä nuo kaikki ovat totta! Olet monikerroksinen ja muuttuvainen nainen, ja vain läheisimmät sielut oppivat tuntemaan oikean sinän. Vaikka päällepäin näyttäisit mutkattomalta, todellisuudessa et vain paljasta itsestäsi liikoja tuntemattomille. Kun Rapu-nainen löytää oikean kumppanin, tämä monisärmäinen nainen tarjoaa hänelle hurmoksellisen elämän – kunhan kumppani osaa arvostaa hänen ainutlaatuisuuttaan ja ymmärtää, että Rapu-nainen pelkää, että maailma on täynnä koirankujeita hänen varalleen.

10. Rapu-naiset ovat arvostettuja naisia

Arvostettuja ja rakastettuja Rapu-naisia ovat muun muassa prinsessa Diana, Jessica Simpson, Meryl Streep, Helen Keller, Liv Tyler ja Pamela Anderson.

... Okei.... eli suuri osa kuuluisista ravuista on julkisuudessa seksikkyytensä tai hyväntekeväisyyden takia.... jaa.

Tervetuloa Lappajärvelle -ohjeet kuinka hajota kaupunkilaisesti

Taidanpa lyödä faktat heti pöytään:

1.Lappajärvellä asuu wikipedian mukaan 3 348 ihmistä. Niin ja me kesätyöntekijät ja mökkiläiset,

 eli noin. 4 000 asukasta.

2. Asun kolmiossa jossa asuu kolme muutakin ihmistä. Se siis meinaa sitä että jaan huoneen toisen, entuudestaan täysin tuntemattoman ihmisenkanssa. Lisäksi talossa siis asuu kaksi entuudestaan tuntematonta ihmistä lisää. Kivaa.

3.Taloomme on vain yksi avain. YKSI.

4.Meille luvattiin kämppä 500 METRIN päästä työpaikasta.. Töihin on 2,6km......

5. Täällä haisee lehmän ulosteet aina kun tuulee mikä meinaa sitä että kärpäsistä ei vain pääse eroon!

6.Naapurimme on juoppoja, jotka HUUTAVAT milloin vain heistä siltä tuntuu. Parasta viihdettä mitä meille täällä tarjoillaan, on kuunnella alakerran naapureden suhde kiemuroita. Pahempia kuin kaunareissa!!!!

7. Meitä ollaan uhkailtu jo kahdesti täällä ollessamme.

8.Meistä ollaan valitettu isännöitsijälle -mikään syytteistä ei pidä paikkaansa MILLÄÄN TAVALLA.

9.TÄÄLTÄ EI PÄÄSE POIS!

10. Täällä ei ole mitään. Ei mitään. Sen kertoo jo se että puolet asukaista tuijottaa aina kun lähtee ulos.

En tiedä kuinka muotoilisin tämän kaikkein parhaiten, joten taidan tyytyä vanhaan ja hyväksi todettuun lausahdukseen: MUA HAJOTTAA OLLA TÄÄLLÄ! Mulla ei ole täällä paljoa töitä ja juurikin töiden perässä mä tänne tulin. Miks otetaan kesätyöntekijöitä jos niitä ei tarvita?

Ihan en pysty samanlaiseen raivoon kuin arvoisat kämppikseni kaiken tämän vääryyden suhteen, mutta kyllä kukatahansa nyt tuohtuu siitä että ei ole töitä, asuin alue on melkein yhtä kamala kuin asuntokin ja se että täällä ei ole elämää. Että mä kaipaan Tamperetta.. Oon tässä nyt 3 viikkoa unelmoinut kiinalaisesta ruuasta ja sushista. Mä varmaan pyörtyisin onnesta jos näkisin kirjakaupan ja luulisin olevani Lontoossa jos istuisin hetken hämeenkadun varressa tai keskustorilla.

Niin että ainoo asia mikä pitää mut täällä hengissä on todella huonot TV. ohjelmat, laimea litku jota viiniksikin kutsutaan ja se tieto että synttäreillä pääsee Tampereelle. Mitään en odota enenpää kuin sitä ETTÄ MÄ PÄÄSEN TAMPEREELLE tapaamaan kavereita, syömään kiinalaista ja NÄKEMÄÄN KUN IHMISET OIKEESTI MENEE JOHONKIN :DD Että niitä on ympärillä. Aina voin unelmoida..

Mutta kuten otsikossa jo lupasin, tässä teille ohjeet kuinka hajoat kaupunkilaisesti:


-Aloita hidas hajoaminen ajoittamalla nukkumisesi työvuorojen mukaan -eli niin että tunti ennen töitä heräät.
Näitä ohjeita seuraamalla, sinäkin voit hajota kuten kaupunkilainen! Jos haluat nopeuttaa hajoamista, ala ryyppäämään ja etsi joku jonka kanssa voit lietsota itsesi lähestulkoon raivon valtaan.
Kiitos ja hajoamisiin.

 -Seuraavaksi ala katsoa TV.tä koska muuta tekemistä ei ole. Alat keskittyä mainoksiin ja huomaat -paikkakunnalla jossa asut, ei ole mahdollisuutta hankkia yhtäkään tuotetta jota TV mainostaa! 
-Seuraavaksi huomaat ettei sinulla ole autoa -saatika ajokorttia...
-Sen jälkeen alat haaveilla kaikista niistä mukavuuksista jota suht suuri kaupunki sinulle tarjoaa.
-Jonka jälkeen alat pikku hiljaa hajoamaan vapaa päiviisi jotka usein ovat tiistaina, keskiviikkona tai torstaina!

Eniten vituttaa KAIKKI!

Ulkona paistaa aurinko ja mua vituttaa. Jos pystyisin niin muokkaisin jotain mun kuvaa niin että mulla olis grumpy catin naama omani tilalla, MUTTA EI! Miten se meneekin niin että aina kun sataa mä oon onnellinen mutta aina kun joku saatanan aurinko taas paistaa niin kaikki menee päin persettä. KAIKKI.

Sitähän sanotaan ettei onnettomuus tule yksin? Kaksin aina kauniinpi, niinhän se menee -eikö? Mikä mua sitten niin kovasti vituttaa? Istuppa alas ja jatka lukemista niin Tero-täti kertoo teille..

Aamu alkoi oikeasti ihan mukavasti. Heräsin joskus klo.14 ja tunnin siinä vielä loikoilin. Menin ottamaan aamupalaa, naureskelin typerille Amerikkalaisille ohjemlille ja sitten... Ajattelin että voisin varata junaliput Tampereelle niin että pääsisi sitten jussiksi ihisten ilmoille sivistyksen pariin. Menin VR:rän sivuille ja mitä näinkään.... JUNALIPUT SAATANAN 40 EUROA!!! En perkele ajatellut ostaa, sitä rahaa kun ei muutenkaan ole senttiäkään ylimääräistä. Niitä töitäkin kun on tällä viikolla kahtena päivänä seitsemästä..

Kun toivuin pahimmasta raivon puuskastani, raivostuin vielä vähän lisää kun totesin että en pääse pois täältä! EN MILLÄÄN. Täällä ei ole mitään tekemistä. EI MITÄÄN. Alan vihdoin ymmärtää millaista on olla intissä. Pois ei pääse vaikka kuinka hajottaa. 

Kolmas asia joka sai raivoni kiehumaan yli kuin maitokattila, oli kun menimme kauppaan. Ostokseni maksoivat n.10 euroa, mutta koska olin juuri maksanut porukoitteni hotellihuoneen (100e) ei tililläni ollut tarpeeksi rahaa. Kiva. Vitun hienoa. Niin ja ne palkat tulee siis kuun lopussa.. Se erittäin vähä mitä tässä kahden viikon aikana on kertynyt. Bileet pystyyn kenties?

No... Ruokaa nyt on pariksi päiväksi. Vaikka viiniähän tässä alkaa jo aika kipeästi kaipaamaan. Kiva.

10 asiaa jotka kokkina olen oppinut :D

Jostain syystä löydän itseni jälleen kerran helisemässä jotain turhaa paskaa tännekkin. Minkä vuoksi? En ole varma mutta ehkä kun olen täyttänyt 30 ja nuoruuteni on ohi, kun olen jo puoliksi haudassa liian alkoholin käytön takia, voinkin sitten onnellisena muistella niitä aikoja kun olin nuori ja naivi. Niitä hetkiä kun ensimmäisen OIKEAN kesätyön (särkänniemeä ei siis lasketa koska se oli vain pakkasesta pannulle meininkiä!) aikaan täällä Lappajärvellä istuskelin yksin pimeässä huoneessa (-koska meillä ei ollut lamppua!) kirjoittelemassa. 

Huh huh, olipas romantisoitu tuokin yksi virke.

(tästä se siis alkaa. Siis se lista jos et vielä huomannut.)

1. Vahdi AINA pannuja ja kattiloita jotka on tulilla

Koska jos olet yhtään niin kuin minä, unohdat sata varmana tomaattikastikkeesi tulille sillä välin kun hakkaat jotakin viatonta vihannesta pieniksi paloiksi, tai kun koitat selvittää mitä kaikkea voit tähänkään ruokaan laittaa kun joku on taas NIIN allerginen, NIIN ALLERGINEN!

2. Tarkista AINA että pannu on kuuma ennen kuin lyöt siihen lihaa!

Tai tee niinkuin Tero ja laita jauhelihat kylmälle pannulle. Ja jos oikees ryhdytään mallia ottamaan niin katsokkin että huomaat sen vasta kun kaikki lihasnesteet ovat iloisesti valuneet pannulle. Että kiva... :'D

3. Keittiössä on kuuma. Jos ei ole kuuma, olet pakkasessa.

''If you cant stand the heath, stay out of the kitchen.''

4. Tiedän AINA monesko päivä on..

..en vain tiedä mikä viikonpäivä on kyseessä :'D Tai paljonko kello on. Onko niillä loppujen lopuksi niinkään väliä? Kunhan tietää voiko kyseisestä raaka-aineesta tehdä vielä ruokaa.

5. Ruokaa VOI maustaa myös muilla mausteilla kuin suola ja pippuri! :D

On siis olemassa muutamaa eri pippuria, paprika- ja perunamaustetta, vihreitä.... Vaihtoehtoja löytyy lukemattomia. Nimenomaan lukemattomia. Kukaan ei siis tiedä mitä ne on tai mihin niitä käytetään..

6. Kaikki kokit ei ole alkoholisteja, jotkut ovat vain tapa juoppoja! :D

Ei lisättävää.

7.Oikeat kokit juovat kahvia. Ilman maitoa. 

Taidan olla tarjoilija .________.

8. Kokit keksi päivä kännit

Aamuvuoro, vedät kännit, selviät ennen kuin kello on edes 02, menet nukkumaan ja seuraavana päivänä menet iltavuoroon. Vois kokeilla? o.o'

9. Tiedän aina mitä tilata raintolassa ruuaksi.

Tarviiko edes selventää? Tiedän vain mikä on parasta listalla :D

10. Elämä on laiffii

Kaikkea ei tarvitse eikä kannatakkaan ottaa vakavasti. Kritiikkiä tulee ja sitä menee, ei kannata ottaa paineita turhista asioista :)

Sarjassamme slummi.

Ei mulla muuta.

Sunnarit näin meidän kesken.

Ravintola-ala.... Miks mä aina päädyn puhumaan tai kirjottamaan siitä? Ruton tai joken naurun lailla se vaan leviää mun aivoihin, jatkaa siitä matkaansa mun puheeseen ja muodostuu sitten mun koko elämäksi ja kapasiteetiksi. Mun ajattelutapa ravintoloistuu (onkohan se edes jokin oikea termi?! Luokitellaanko se edes sanaksi?) ja loppujen lopuksi käy niin että mä olen kokki-tarjoilija-kondiittori-kyyppari-barista-restonomi ja keties vielä osakas ainakin kolmessa raflassa..

..Mun tulevaisuus näyttää niiiiiin lupaavalta :--D

Pointtinani siis oli että ravintola-ala valtaa mun elämän. Mun elämästä (ja musta sen mukana) tulee osa ravintola-alaa. Pikku hiljaa, pala kerrallaan. Mä alan vasta nyt tajuamaan kuinka viisaita ne ihmiset oikeasti oli, jotka lopetti tän(kin) koulun kesken. Ne jotka jättäyty junasta jo ensimmäisellä pysäkillä, koska tää on yhtä oravanpyörää :D Nyt ollaan kyllä diipeillä leveleillä, kuten joskus aina kuulee sanottavan.

Oikea asiani oli kuitenkin vain kertoa mitä tänäänkin taas tapahtui :) Mutta kuten me kaikki jo tiedämme aijempienkin tekstien perusteella niin, minähän en osaa lyhyesti saatika selkeästi mitään selostaa. Tässä kuitenkin oikea asiani..

Pitkän ja erittäin puuduttavan työpäivän jälkeen kun kävelin kämpille mukavassa sateessa ja tuleessa, mitä tämä rakas pohjanmaa tykkää harrastaa, odotin kovasti että pääsisin kellahtamaan sänkyyn ja vain kuuntelemaan kämppiksieni juttuja -itse niihin osaa ottamatta. Kuitenkin kun saavuin kotiin, TIESIN että kämppikseni olivat lähteneet rantabaari Kirppuun. Kokosin siis itseni ja lähdin kävelemään takaisin työpaikalleni. Saavuttuani kirppuun (noin. 22 erittäin märän minuutin jälkeen -koska satoi kaatamalla) en voinut olla tyytyväisempi saatika onnellisempi kupillisesta jo niin tutuiksi tulleista pähkinöistä (pitäisi varmaan lopettaa jo niiden pupeltaminen :'''D?)  Illan aikana ei niinkään tapahtunut mitään sen erikoisempaa. Baariin ei yht äkkiä astellut itse Elastinen tai Cheek, merihirviö ei noussut järvestä ottaakseen minua mukaansa eikä edes joukko Vimpelin pesäpallojoukkueen jäseniä tupsahtanut paikalle. Mitään ei siis tapahtunut. Paitsi että tapasin kaksi hävittäjälentokoneen lentäjää o.o'

Kyseiset lentäjät olivat jo 40-vuotiaita, ilmeisesti eläkkeellä kyseisestä ammatista (jos en ihan väärin heitä ymmärtänyt). Tällä hetkellä he olivat opettaassa golfia golf-klubilla. En itsekkään tiedä miten päädyin heidänkanssaan puhumaan (kutsutaan sitä vaikka taruiluksi? :D) mutta hetkeäkään ei harmita että niin tapahtui. Vaikkeivat he kovin vanhoja olleetkaan niin silti heillä riitti elämästä sanottavaa. Yhden mahtavan neuvonkin sain toiselta heistä: ''ole aina iloinen''. Hän vielä selvensi ohjettaan sanomalla ''parasta on kun ei koko ajan vituta''. Kyllä siinä oli ohjetta kerrakseen, kenties hieman itsestään selvä, mutta jos joku sinua yli puolet vanhempi ja kolmesti viisaampi ihminen tulee sanomaan että ole aina iloinen, ja pidä tuo sinun asenteesi niin pakko kai sitä on kokeilla? :) 

Näihin tunnelmiin, harmittaa vaan kun Jenni sai ilmaisen golf tunnin mutta minä sain elämänohjeen :D Kyllä se ilmainen golf tuntikin olisi kelvannut : //

Tapahtui Lappajärvellä osa.2

Viime kerralla en jaksanut kirjoittaa kaikkea, mutta jotain piti julkaista kun muutama henkilö hieman jo hiillosti.. Ketäähän ei oikeasti kiinnosta mitä tapahtui sen jälkeen kun kyseiset kolme miestä lähti Kirpusta mutta taidanpa silti kertoa :D

Istuskelin siis tiskillä, porukkaa tuli ja meni (lähinnä tuli). Päätin sitten soittaa Katille koska kaipasin raitista ilmaa ja hieman kävelyä. Menin siis ulos puhumaan ja jauhamaan kalium karbonaattia. Kirppuun tuli sitten kaksi torsoa, pikku torso ja iso torso (eli siis kaksi kisaajaa :D), jotka sitte menivät terassile istumaan. Löpisin vielä Katinkanssa kun huomasin torsojen viittovan minua tulemaan heidän luokseen. Lopetin puhelun ja menin ihmeissäni kysymään mitä asiaa heillä mahtoi olla... o.O'

...ja mitenkäs muutenkaan kuin he vetivät minut istumaan heidänkanssaan koska olin yksin. Kivat tästä. Missä mun henkivartijat on kun niitä tarvitaan?

Siinä sitten istuin ja kolmesti koitin mutta koska tunnetusti olen niin hyvää seuraa (tai jotain) he eivät halunneet luopua minusta vaan vetivät aina vain takaisin istumaan ja kumosivat argumenttini miksi minun pitäisi muka mennä tekemään jotain tärkeämpää :''D Jätkät olikin viisaampia kuin uskoinkaan o.O'' Noh, koska kyseiset jätkät ovat olennainen osa tarinaani niin taidan keroa hieman heistä.

-He olivat miehiä.

Enenpää en sitten kuunnellutkaan :D Paitsi että toisella oli oranssi mekko jonka hän oli ostanut halpa hallista :''D

Kun vihdoin onnistuin pakenemaan kyseisten miesten seurasta sain Hannan kimppuuni! Koko ilta siis meni siinä kun istuskelin tiskillä, juttelin randomien ihmistenkanssa, kieltäydyin ainakin viiden ihmisen useasta tarjouksesta tarjota minulle juotavaa ja tietenkin siinä kun Hanna kierrtätti minua kuin nähtävyyttä ympäri Kirppua, esitellen minua ihmisille. Jos en ihan väärin muista, hänen esittely puheensa meni jotenkin näin...:

''Hei sinä, sinä ja sinä tässä on tämä, tämä ja tämä... Tässä on Taru, hän on täällä kesätyöntekijänä tuolla ravintolassa kokkina. Taru on siis sinkku ja Tampereelta ja sairaan kuumaa kamaa! Kätelkää :D'' 

Ja sitten se meni jatkamaan töitään... Täytyy kyllä myöntää että oli aika mielenkiintoinen ilta kun jokatoine katsoi minua silmät pyöreinä joko kauhusta tai ihailusta. En ole ihan varma kummasta :''D Ilta siis meni seurustellessa kaiken maailman ihmistenkanssa. Illan kuluessa huomasin että aiemmin tulleet kolme miestä olivat tulleet takaisin, ja tuoneet vieläpä pari kaveriansa mukana :D Tämä siis meinaa sitä että joko he tulivat katsomaan olisinko minä täällä tai sitten he uskoivat Hannaa niistä kaikista muista sinkku naisista. Kuka tietää? Loppu illasta kuitenkin päädyin heidän seuraansa istumaan hetkeksi. Tilanne oli niin huvittava että taidanpa kuvaille sen teille :D

Seisoskelin tiskillä kun näin yhden näistä miehistä. Sanotaan että hänen nimensä oli Janne (varmaa tietoa ei ole). Janne tuli juttelemaan minulle ja kutsui liittymään heidän seurueeseen. Kävelimme siis pöydän suuntaan ja päät kääntyivät. Pöydässä olijat katsoivat ensin että huh huh mikä nainen .. Katsoin kuinka heidän ilmeensä hiljaa muuttuivat kun he tajusivat että olin tulossa istumaan heidän pöytäänsä. Ilmeet vaihtelivat järkyttyneestä erittäin hämmentyneeseen. Heidän naamoista vain paistoi: Miten, miksi, milloin, OIKEESTI?! Hmm.. Olivathan he ihan mukavaa seuraa. Täytyy katsoa josko törmään heihin vielä.. :D

Ilta oli kuitenkin ihan mukava vaikka jouduinkin poseeraamaan useassa kuvassa useiden eri ihmisten kanssa ja kertomaan millaista Tampereella on ja millaista on ollut. Olin siis koko illan nähtävyys ja matkaopas :'D Ilman palkkaa tietenkin.

Kuuleeko elämä? Täällä Tar-- HEI EI TARVI HUUTAA!

Mä oon varmaan miljoona kertaa alottanu kirjottaan tätäkin teksiä, miettien miten saisin kaikkein helpoiten kuvailtua millanen yö elämä on täällä Lappajärvellä, n.3 000 asukkaan kaupungissa.
(Tampereella päälle 20 000).

Kun tulin tänne Lappajärvelle, en todellakaan uskonut että täällä olisi elämää, SAATIKA ETTÄ TÄÄLLÄ OIKEASTI TAPAHTUISI JOTAIN! :O (Mummojen rollaattori batlejä ei siis lasketa (ne ei ees ottanu mua mukaan ;_____;). Anyway, tähän mennessä olen kuitenkin ollut kaksissa ''bileissä'', juossut töissä kuin viimeistä päivää, nauttinut auringosta ja silmän ruuasta (siis mun silmät tarvii nyt kyllä dietin :/ )... Niin ja tietenkin toiminut täys päiväisenä nähtävyytenä! :D

Koska olen erittäin huono selittämään mitään lyhyesti, ajattelin tässä kuvailla millainen oli ensimmäinen lauantai päiväni täällä Jumalan hylkäämässä kolkassa ... :

Aamu alkoi tietenkin töillä -aamuvuorolla jos ette vielä tajunneet sitä. Töitä kyllä riitti koska hotellimme rannassa oli sinä päivänä menossa vesijetti kisat (edellisenä iltana tietenkin olimme tyttöjen kanssa menneet katselemaan harjoituksia ja jakamaan lihan). Paikka siis kuhisi kisaajia, sponsoreita, tuki- ja huoltojoukkoja, katsojista puhumattakaan  (silmän ruokaa siis riitti jokaiselle ikää tai sukupuolta katsomatta!) Kiirettä piti ja hiki virtasi niin keittiössä kuin salissakin niin että olisimme voineet täyttää uima-altaan kyseisellä hiellä ja mennä kaikki sinne yhdessä polskimaan ja viilentämään itseämme, hien aina vain virratessa lisää.

 (HAH! Ole hyvä vain oksettavasta mielikuvasta >: D)

Töiden jälkeen siis pyyhälsin hotellimme omaan ranta baariin missä pari tuttua työkaveria oli jo töissä. Siellä jo istuskelikin kämppikseni juomassa limpparia joten päätin liittyä seuraan. Kisat olivat jo ohitse ja odottelimme palkintojen jakoa (joka olisi siis tunnin päästä). Lihaa -tai.. Sanotaan nyt kauniisti että torsoja- tuli ja meni ennen ja jälkeen palkintojen jaon. Pakko vielä mainita että en liikkunut perseeni päältä minnekkään ainakaan kolmeen tuntiin koska palkintojen jako oli kirpun vieressä ja tarjoilu pelasi paremmin kuin hyvin :D

Kaverini Hanna oli siis tulossa seitsemään töihin ja olin luvannut tulla istumaan iltaa jossain kohtaa. Ensin siis luulin että Hanna pääsisi töistä klo.7 eikä alottaisi mutta eipä siinä mitään :D Siinä siis istuskelin ja jauhoin kalium karbonaattia vilttini alla (koska oli aika kylmä topissa ja shortseissa, järven vieressä klo.8 illalla). Päätin siis hilpaista kämpille hakemaan lämpimämpää vaatetta ja kämppikseni Heidin (joka ei sitten tullutkaan... :C ) Pyöräillessäni takaisin Kirppuun tapahtuikin hassuja..
(olin siis jo hotellin alueella, mutta tässä siis tapahtumat hannan näkökulmasta)

Paikalle astelee kolme miestä ja pyörii siinä (kai tilas yhdet, en oo varma :--D). Katselee Hannaa sillä silmällä ja juttelee illan tulevista tapahtumista. Sitten ne meinaa että ne lähtee, joten Hanna kysyy että kai ne tulee kuitenkin vielä illaks takaisin..
-tää paikka tulee oleen täynnä kauniita sinkku naisia! Mua ei siis lasketa mukaan...
-- ja tässä vaiheessa mä pyöräilen paikalle :'D  --
..kuten vaikka toi Taru tossa!! Kattokaa nyt kuinka kuuma se on. nyt teidän on pakko tulla tänne vielä illalla.!

--Siinä sitten esiteltiin ittemme ja mä menin tiskille istuskeleen niin kuin kunnon alkoholistin kuuluukin.--

Hanna vielä sitten jatko että: kattokaa nyt! Sillä on isommat tissit, parempi perse ja se on niin paljon pidempi ku mä. Ilmeisesti ne sano harkitsevansa asiaa. Hauskaahan tästä tekee sen että kun Hanna ehti jo luvata että mä olisin siellä koko illan niin pakko kai se sitten oli olla! :'D

Siinä meni siis alku ilta, bileet alko ja ne loppu, kaikkea tapahtu mutta kirjotan siitä sitten ihan oman juttunsa. Siispä tiivistelmä:
Menin töihin, hiki virtas, istuin muutaman tunnin Kirpussa ja tulin just oikeeseen aikaan takas joutuakseni istumaan koko loppu illankin siellä Kirpussa :D ! Ilmeet oli kyllä jätkillä sen näköset ettei kaupunkilaista aijemmin ollut nähnykkään.. >;P

Pakko mennä nukkumaan, toivottavasti tosta tekstistä jotain selkoo saa :D

Kuolkaa kärpäset!

Näin alkuun tahdon kiittää itseäni, sähläreiden sähläriä, joka on elämänsä aikana onnistunut sähläämään enemmän kuin laki sallii. Kiitos tämän sähläyksen, olen oppinut odottamaan tietoa (tai sitten en!) kärsivällisesti luottaen siihen että valaistun kun sen aika koittaa.

Tarkoitukseni siis oli alun alkaen valaista sinua (ja siinä sivussa itseäni) meneillä olevista asioista. Olen siis vast ikää saapunut Lappajärvelle, pieneen kylään jossa sijaitsee kesätyöpaikkani kylpylähotelli kivitippu. Koska en omaa opiskelija korttia, koska en ilmeisesti ole enään opiskelija näin kesällä, pitkin hampain maksoin lähes tulkoon 30e siitä ilosta että pääsen taittamaan niskani ja katkaisemaan selkäni kantamieni välttämättömien tavaroiden taakan alla. Vaikka mukanani oli paljon tavaraa, ei siinä SILTIKÄÄN ollut kaikkea tarvitsemaani. Seuraaalla kerralla MÄ OTAN RINKAN!

Saavuttuani perille yhdessä (siinä vaiheessa vielä tulevan) kämppikseni kanssa Seinäjoelle, meinasimme jo hypätä väärän ihmisen syliin. Meille oltiin siis kerrottu että meitä tullaan noutamaan asemalta junan saavuttua -kukaan vain ei ollut kertonut kuka tai minkä näköinen kyseinen mies olisi! :D

Selvittyämme tästä... huvittavasta.. tilanteesta, pääsimme vihdoin perille päämääräämme: Lappajärvelle omaan asuntoomme. Näin väliin voisin huomauttaa että asunto on tilava kolmio jossa majoittautuu yhteensä neljä naista, minä mukaan lukien. Kun pääsimme asettumaan, eräs näistä naisista sääti hieman oven kanssa tarkoituksenaan asettaa ovi niin että emme tarvitsisi avainta ja kappas vain! Olimme lukittautuneet asuntoon sisälle. Ei siinä muuta voinut kuin nauraa ja soittaa joku avaamaan ovi ulkona olevalla avaimellamme :) 

Tähän mennessä siis olin jo taittanut niskani, katkaissut selkäni, melkein hypännyt tuntemattoman miehen syliin (noin kuvainnollisesti) ja onnistunut lukittautumaan asuntoon sisälle. Onnettomuus ei tule yksin ajattelin, enkä ollut väärässä koska ei tämä tähän jäänyt..

Päätimme lähteä käymään kivitipussa katsomassa minkälainen meininki siellä on ja sen jälkeen suunnitelmissa oli kaupassa käynti. Jalkojeni jomotuksesta päätellen, näin virallisesti totean että buutsit eivät ole parhaat mahdolliset kävely kengät. Kun lähdimme matkaamaan kauppaan, mitään sen kummallisempaa ei sattunut, ehdin jo toivoa parasta... Kauppa reissu meni suhteellisen normaalisti jos mukaan ei lasketa onnen huudahduksiani kun löysin Hanna-tädin keksejä :3 Matkalla kämpille päin alkoi kuitenkin sataa ja salamoida. Siispä kämpille päästyämme olimme kuin uitetut koirat. Lievästi potutti.

Vaikka päivääni mahtuikin -jälleen kerran, paljon hassun hauskoja ja ei niinkän hauskoja sattumia, ei onneani voi pilata mikään kun pääsin vihdoin nettiin, sain Hanna-tädin keksejä ja teetä, sateen ropistessa ikkunaan. HAH! Kuolkaa kärpäset! >83