Kaupassa käymisen sietämätön keveys

Eilen illalla (=yöllä) aloitin jälleen uudestaan ja uudestaan rakentamaan erittäin epäselkeää ja vaikeasti luettavaa tekstiä, eli blogiani. Jostain syystä ainoa asia mikä äidinkielen tunneilta jäi käteen, oli kapulakieli, siispä tätä informaatiota soveltaen olen saattanut yhden jos toisenkin ihmisen haudan partaalle pilkku- ja yhdyssanavirheilläni. Totta puhuakseni tämä ei koskaan ollut aikeeni, mutta TOTTA MUNASSA mä olen ylpeä siitä että aiheutan pilkunnussijoille veritulppia ja aivokasvaimia! Siinähän itkevät sanon minä.... 

Jälleen aiheesta eksyttyäni ja pikaisen shoppailun nellyssä jälkeen, olen valmis palaamaan aiheeseen. RUOKAKAUPASSA KÄYNTI!

Niin monta kertaa olen yrittänyt lyhyesti kirjoittaa turhautumisestani ruokaostoksilla, saaden parhaimmillaan kolmen sivun mittaisen esseen yhdessä powerpoint esityksenkanssa valmiiksi (kopioita saa pyydettäessä). Mikä siinä muka sitten mättää? Asetteleppa siis pakarasi mukavasti tuolillesi niin kerron!! Joka kerta kun menen kauppaan, aikeenai hakea vain purkki maitoa -mitä en tietenkään koskaan juo, ja jotain mitä voisin myöhemmin ahtaa kitusiini, tapahtuu seuraava:

Astun kauppaan sisään, otan korin ja jo ensi metreillä jään tuijottamaan hedelmä osastoa silmät pyörällä! Päässäni vain kaikuu että pitäisi elää terveellisesti, puoli kiloa päivässä eikä vain karkkia... Sitten alan vertailemaan hintoja ja miettimään kuinka tuoreita kyseiset hedelmät ovat vai onko ollenkaan.... PUHUMATTAKAAN KAIKISTA TUHOLAISTEN TORJUNTA AINEISTA!! Tieto lisää tuskaa, en voi muuta sanoa...

No sitten pääsen leipien kohdalle..... Ja mitä sattuukaan? Kaksi lähes samaa leipää on tarjouksessa.. ''Nyt kun ostat tätä paahtoleipää voitat lotossa mutta kissasi kuolee'' sekä ''kun ostat tätä leipää Jamie Oliver tulee henkilökohtaisesti keittiöösi paahtamaan tätä leipää koska on niin turha jätkä ettei hänellä ole parempaakaan tekemistä!'' Siispä ei leipää minulle~

Massiivinen kyrpä jo otsassani jatkan matkaani lihojen luo, jos sieltä vaikka löytyisi -50% ale lihaa, jota voisin sitten kotona syöd samalla kun itken onnesta. Hyvät naapurit! Se että huoneistostani kuuluu tukahtunutta parkumista noin viiden minuutin ajan, johtuu vain siitä että mätän lihaa suuhuni kuin viimeistä päivää. Usein kuitenkin juoksen vain ohi koska siitä tulee vain paha mieli kun ei ole kuitenkaan varaa mihinkään..... 

Pikaiset pinaattiletut, sellaiset 15kpl viilipurkkeja ja novelle plus vettä sekä missä x karkkipussi. Siitä meidän Taru on tehty. Juhlapäivinä voi ehkä syödä paketillisen nuudeleita ja jälkkäriksi vähän ananasta :V

Kolmen irish coffeen jälkeen, urheilukin kuulostaa hyvältä!

Tämä on teille kaikille kaltaisilleni, jotka ette vain tiedä mitä elämältänne haluatte! Siis muuta kuin sen seitsemän ammattia ja avoauton.. Teillekkin nörteille jotka rakastatte opiskelua ja uuden oppimista, jotka meinaatte ratketa liitoksistanne ensimmäisenä työpäivänä! Siis jos tuntuu siltä että sinäkään et tule koskaan löytämään kutsumustasi tai paikkaasi tästä byrokratian täyttämästä sotkusta, EI HUOLTA! Täältä löydät neuvot kaikkeen! Tai vähintäänkin vertaistukea.. Onnellinen olkoon hän, kenen ei tarvitse työskennellä koskaan koska on niin helvetin rikas!

Ensimmäiseksi tahdon kiittää kolmannen luokan opettajaani, Harri Peltosta, joka ei tätä blogia varmaan lue ja joka on jo eläkkellä.... Mutta Harri oli ehkä ainoa joka uskoi että musta kokkina tulis ikinä mitään! Häntä siteeraten: ''Vaikka sulla on nyt vain 20% ammattitaitoa, niin sulla on 80% oikeaa asennetta JA SE on se mitä sä töissä tulet tarvitsemaan! Niin... Vaikka olinkin vain kahdella hänen kurssillaan kuin peura ajovaloissa... Näin kahden vuoden jälkeen olen todennut ettei mun kokin ura tästä etene ilman todellista ihmettä... 

TÄN TAKIA MUSTA EI TULLUT KOKKIA!!

Vaikka tuhlasin kolme vuotta elämästäni opiskellakseni itseni kokiksi ja puolet siitä ajasta tein satunnaisesti tarjoilija hommia. Siis TODELLA_JÄRKYTTÄVÄN_HUONON_ tarjoilijan hommia :''D Jos ymmärrätte mitä tarkoitan? Ja sitten vielä opiskelin itseni tarjoilijaksi! Ei auttanut! :D Jos olette ikinä nähneet huonoa tarjoilijaa, kuka kaataa kahvit päällenne, ei oikein tiedä mitä kaikilla raajoillansa pitäisi tehdä, niin rakkaat ystävät, se en todellakaan ole minä!! Itsehän olen se joka siivoaa sen toisen todella huonon tarjoilijan jäljet samalla kun jongleeraa astioilla tiskinurkkauksessa liian pienessä paidassa koska kaikki tarjoilijoiden työpaidat on AINA KOKOA XXS!!! Että hei kiitti vaan....

....Taisin hukata ajatuksieni punaisen langan.... Hummm.... No mutta ihan sama! Te jotka valitatte että ette päässeet kouluun tänä syksynä -TURVAT TUKKOON! En päässyt minäkään! Te jotka kitisette että ette pidä työstänne, NO LOL! Ei oo mun ongelma, itse olen työtön. Jos alkaa ahdistamaan liikaa niin lopeta, vaihda kaupunkia, opiskele uusi ammatti tai jotain :D Rupea terapeutuksi johonkin vertaistukiryhmään vaikka? Se siitä vertaistuesta... Vihaajat vihaa ja haahuilijat opiskelee ainakin kahdeksan ammattia ja erikoistuu niistä viiteen. Itselläni on melkein puolet takana, pian pitäisi alkaa erikoistumaan siis ;))

Siispä näihin kuviin ja tunnelmiin :D Meen vaikka kokoamaan itseni tästä AH-NIIN-TYÖN-TÄYTEISESTÄ-JUHANNUKSESTA-JOLLOIN-TE-KAIKKI-MUUT-BAILASITTE-ETTÄ-KIITTI-VIDUSTI! :DDD

Askel pitenee tai elämä lyhenee!!

Tässä parin päivän sisällä saimme taas huomata kuinka shoppailemaan lähtiessä pitäisi olla kana lauma mukana.. Kävin pyörähtämässä atalan perähikiässä ystäväni luona hieman kahvittelemassa ja päätimme siitä sitten suunnata kaupungille.. Ja kuten tavallista, raahasin hänet tigeriin ja henkka&maukkaan, vastoin hänen tahtoaan tietenkin!! :V Siinä sovitellessa muutamaa sataa vaatetta, tuli todettua että

AINA KAUPPAAN MENNESSÄ PITÄISI OLLA AINAKIN 5 KAVERIA MUKANA!

1. Valittaa koko reissun ajan ettei jaksa ja ahdistaa ja on tylsää, joten porukka osaa liikuttaa perseitään ettei tarvitse hengata samassa kaupassa 4 tuntia putkeen.

2. Joka tuntee vaatekappisi sisällön läpikotaisin, joten tämä kaveri osaa sanoa mitä tarvitset ja mikä sopii minkäkin kanssa. Niin ja että noi kengät sopii sun mattoon ja toi paita sointuu seiniin. Siis kaikkea tärkeää mitkä vaikuttaa ostopäätökseen radikaalisti! :D

3. Pakollinen mies, jolla ei ole sananvaltaa mihinkään tulee pyörimään perässä ja lähinnä kantaa kaikki ostoskassit ja kertoo ''miehisen mielipiteensä'' mitä KUKAAN ei kuitenkaan kuuntele.

4. Pakollinen persaukinen kaveri joka vaan hengaa ja ziigaa alennus rekit ainakin kolmeen kertaan, eikä päädy ostamaan mitään. Paiti ehkä yhdet sukat luotolla ja sitten ei syö enään kuukauteen mitään.

5. Vaate vastaava, eli hän pyörii kaupassa hakemassa uusia kokoja ja muita vaatteita sovitettavaksi että voi sitten itse myöhemmin pölliä ne. ELINTÄRKEÄ KAVERI!! Koska kuka vittu jaksaa mennä max.7 vaatteen kanssa sovituskoppiin, kokeilla niitä, pukea uudestaan omat vaatteet ja etsiä mahdollisesti isompi/pienenpi koko kyseisestä rätistä? NIMENOMAAN!!

Joopa.... Loppujen lopuksi se on kuitenkin ihan sama menetkö yksin, äitisi kanssa vai lauman mukana, koska kotiin palattuasi mielessäsi pyörii vain: Mitä vittua mä taas ostin? Varsinkin jos et ole 172cm pitkä ja kokoa 34/36 B-kupin tissit omaava rich bitch! Ja siitä tietenkin viikko ja olet hukannut puolet uusista vaatteistasi ja olet vararikossa!

Vaikka me käytiinkin muissa kaupoissa, on mun jälleen pakko todeta että vaikka H&M vaatteiden laatu nyt on mitä on, niin se on ainaa kauppa missä on melkein järkevän hintasia vaatteita jotka jopa näyttää ihan hyvältä. Koska mun vaihtoehdot on aika lailla mennä Kapphalliin ja ostaa yks tosi ruma paita tai mennä H&M ja ostaa viidet housut, kaks toppia ja kolmet kengät samalla rahalla! Ja käyttää niitä 4kk jonka jälkeen ne on rikki. Siispä valinta taitaa olla aika selvä? Muissa kaupoissa ei tarvitse edes käydä, sillä jos askel ei pitene niin elämä lyhenee!

Ähh... Hautaudun mun vaatekasojen alle..

Palkkapäivä on paras päivä!

Nyt on juttu se, että alan anhasti epäilemään käykö ykskään mun kaveri tai tuttava OIKEESTI töissä. Koska joka kerta kun pienessä mielessäni mietin:

''HEI! On aurinkoinen päivä joten kaikkia muitakin varmasti vituttaa ja masentaa! Siispä menen heidän työpaikoillensa nopeasti pyörähtämään maksullisen ystävän tapaan, piristääkseni heitä hieman! Ja koska voin :D''  

Tänäänkin esin kävin jälleen pyörähtämässä särkänniemessä (-koska asunhan siinä melkein kiinni!), mutta perille saavuttuani en TAASKAAN löytänyt yhtään tuttua naamaa, mutta sitäkin enemmän naamoja joihin voisin tutustua vähän paremmin ;)) Siispä en voinut ajatella muuta kuin ''TAIISTELU JASKA! DUN DUN DUUN DUUN..... DUN DUN DUUN DUUN...!'' Tämän tunnusmusiikin soidessa päässäni törmäsin sitten yhteen ihan kaverini näköiseen ihmiseen mutta hänellä oli työvaatteet päällä joten se ei varmasti voinut olla hän.Tästä kaikesta shokeeraantuneena saatoin kävellä muutaman poken syliin haaveissani, mutta onneksi toivuin pian.

Nyt kun töistä aloimme puhumaan niin sanonpahan vaan että tästä tulee ultimaattisesti paras kesä ikinä, jos suunnitelmat menevät kohdilleen. Ja koska pienoisessa krapulassa juttuni ovat aina mitä hauskimpia, niin voisin ihan muuten vain jakaa suunnitelmani teidänkinkanssa. Siispä tässä tulee!

Vaihe 1: Hanki joku asumaan kämpässäsi suurimman osan kesää (pikku sisko)
Vaihe 2: Paina duunia kuin henkesi riippuisi siitä (mitä se vähän tekeekin....)
Vaihe 3: opettele paskomaan rahaa (vaikeampaa miltä kuulostaa)
Vaihe 4: Unohda missä asut koska juokset niin monilla festareilla töissä että luulet asuvasi autossa!
Vaihe 5: Syyskuun alussa tule takaisin kotiin ja löydä itsesi vallatusta talosta jossa pikku siskosi asuu yhdessä kissasikanssanssa.

Siispä se tästä tänään,
 KIVAA JA AURINKOISTA KESÄÄ KAIKILLE!! :3

Peenixlintujen kutsuhuudon kun kuulin!

Perjantai-lauantain olin siis Kaarinassa Saaristo Open festareilla, aikeenani paskoa rahaa samalla kun korvista veri suihkusi Popedan ja Samuli Edelmanin muodostaman kidutuksen johdosta. MUTTA kuten ehkä osaatte jo arvata, niin asiat ei mennyt ihan mallilleen. Pitkään aikaan en ole kertoillut hassun hauskoja juttuja mihin ravintola-allala törmää, joten en ajatellut kertoa nytkään!

Perjantaina kun saavuttiin paikalle, niin meitä ei ensin edes meinattu päästää sisään, koska meillä ei ollut staffipasseja tai parkkilippua.. Mutta mikään ei tietenkään voinut pilata meidän iloa ja onnea kun päästiin avaamaan festarikausi omalta osaltamme. Kunnes....

KUNNES me päästiin sitten myyntipisteille. Alkuinfon jälkeen olin ehkä tunnin kassan takana pyörimässä ympyrää ja kokoomassa kaikkea tarpeellistailtaa varten. MYIN EHKÄ KAKS KALJAA, ja sit tuli rysä ja sitä seuras TURGGULAISET *sensuuria* ORAVAT! Voitte ehkä jo arvata kuinka iloinen yllätys oli kun kasa peukalot-keskellä-kämmentä-pimuja tulee siihen kassoille vähän opettelemaan miten homma toimii, siinä sairaassa ruuhkassa. No ei se mitään, kuten te kaikki tiedätte, olin täydellisen tyyni ja rauhallinen.   Siis ulos päin olin, sisältäpäinhän mä kiehuin raivosta ja reviiritietoudesta. KUKA SAMPERIN ORAVAN ORAVA ORAVAA KEHTAA TULLA MUN PISTEELLE OLEMAAN TYPERÄ?! Ei samperi mun vahtivuorolla!!Aikani mä heidän menoa katselin, muutaman sata kertaa kerroin muutamalla sadalle heistä että tuolla ja tuolla tarvitaan enemmän teidän apua.. Antakaas kun piirrän uvan teille (sanoin ofc)

SE ON IHAN SAMA KUINKA MONTA IHMISTÄ ON TISKILLÄ MYYMÄSSÄ, JOS KUKAAN EI OLE KAATAMASSA NIITÄ KALJOJA, SIDUKOITA JA NIITÄ KIROTTUJA LIMELONKEROITA! Se jono ei siitä katoa yhtään nopeampaa, JOS SITÄ KALJAA EI SAADA SIIHEN TAHTIIN KUN NE MOLOPÄÄT SITÄ EHTII MYYDÄ!

Laita Turggulainen asialle, mene ja tee itse kaikki.

Siispä kiitos kaikille teille jotka halusitte limelonkeroa, teille kaikille jotka välttelette töiden tekemistä, teille kaikille oravanaamoille joiden takia verisuonet katkeilijat päässäni ja joiden takia saan odottaa kynsieni parantumista aina jouluun asti! Teki niin mieli heitellä välillä muutamaakin ihmistä niillä limelonkero tölkeillä otsaan!

ORAVA! Ei mulla muuta, vituttaa edelleen.

Oishan se kivaa olla kyypparina 15e tuntipalkalla!

Joka kerta kun mun blogini mainitaan, niin mä PYYDÄN ja RUKOILEN ettei kyseinen ihminen menis lukemaan sitä. KOSKAAN. IKINÄ! Mutta miten siinä sitten käykään? Se lammasnaama kaivaa tämän sivun jostain internetin (eli ilmeisesti Juhon?!) syövereistä. Ja tässä sitä taas ollaan kirjottamassa. Huoh... Oon oikeesti jo luopunu toivosta että uudet ihmiset ei pitäis mua ihan pöpinä..

Anyways, takana on jälleen yksi hullunkurinen työpäivä uudessa paikkaa. Vaikka yritinkin kieltäytyä, niin se ei ihan onnistunut. Jos oikein muistan niin keskustelu meni jotakuinkin näin:

POMO: Huomenta, kai herätin? Hyvä. Tänään ois illalla uus paikka ja kun et sinne inttiin sit koskaan lähtenytkään niin voisit mennä pioneerina uhraamaan ittes muiden puolesta ac-tarjoilijana. Ja joo, me ei ooteta et selviit siitä hengissä mut jos Ramboilet ittes sieltä pois ni kattellaan sit lisää duunia.

MINÄ: ööööö...... *koitan miettiä missä helvetissä mä oikein oon ja kuka vittu mulle taas soittelee* jooo...... kai sit... niin....

POMO: No hyvä! Se on sitten siellä jossain perähikiässä että varmasti eksyt ja joudut jonnekkin tesomalle. Asia kunnossa, mee takas nukkuun! *PUHELU LOPPUU*

MINÄ: ööööööh...... mitä just tapahtu....?

Vaikka asiat ei EHKÄ ihan noin mennyt niin, saatto se pomo sanoa Ramboilun sijasta jotain Chuck Norriksesta.. :D 

TÖISSÄ sitten oli ihan hauskaa. Viinaa oli niin paljon että se ois riittäny jo tappaan teekkarinkin, mikä siis teille maallikoille selitettynä ON_PALJON_! Kaiken lisäksi siellä oli talentista tuttu tankotanssija ja ihan hyvää ruokaa naaman eteen kannettuna. KELPAIS MULLEKKIN!! Ja ihan huomautuksen arvoisena asiana esitän:

-On se ihan kivaa olla baaritiskin takana, vähän flirttailla asiakkaidenkaa ja huitasta kasaan pari vodka-appelsiinimehua tai GT.tä. Mutta meeppä sinne juoppojen sekaan blokkaan (=kerään laseja) ja yrittään selvitä hengissä täyden brikan(=tarjottimen)kanssa tai muuten vaan 40 tuoppia pinottuna syliin. Prkl. Sitä kun tekee tarpeeks niin pitäs saada vähintäänkin mitalli!-

RAIVOTAR IS BACK!

AHAHHAHAHAHAH!!! Tänään on taas se päivä kun avaudun asioista jotka saavat vereni kiehumaan ja hiukseni putoamaan. Muiden tapauksissa kyse olisi varmaankin syövästä tai muusta yhtä hullun hauskasta asiasta mutta itse olen vain teini parhaassa murrosiässään -IKUISESSA SELLAISESSA, ÄHÄHÄÄH!!!!

Aikani katseltua nikke knattertonia, my little ponyja sekä dexteriä, murhanhimoni palasi vihdoin rantalomaltaan JONNE EN VARMAAN IKINÄ PÄÄSE!! Ja koska on kesä ja aurinko paistaa, eikä pihan lintukatras osaa tukkia nokkaansa -vaikka uhkaankin joka aamu pistää ne lihoiksi... Niin ajattelinpa vaan sen kunniaksi jakaa vähän raivon ilo sanomaa kaikille :D

1.Jamie Oliver

Mä odotan päivää kun maailma huomaa kuinka turha jätkä se on ja grillaa kyseisen vatipään hänen omassa nimikko grillissään mukavasti persiljalla marinoituna, hippienanssa telttaillessa T^T*

2. Kaikki maailman vaatteet

Jostain syystä mun vaatevalikoima näyttää jonkun nunnan valitsemalta jonka erittäin aktiivinen alter ego ''nelikymppinen kissanainen''  on nostanut erittäin maskeerattua päätänsä aika ajoin. 

3.Byrokratia

Oikeinkirjoitus ei oo mun juttu eikä ole myöskään asioiden hoitaminen. Pitäis varmaan kiertää vähän veroja niin vois lomailla valtion kustannuksella loppu elämänsä. Ainoana ongelmana on vain etten ole tarpeeksi fiksu sellaiseen.. Vai olenko ja haluan vain kaikkien luulevan mun olevan kädet kainaloissa riehuva hattivattia imitoiva sekopää? >;))

Sekä viimeisin ja vähäisin,

5. YLIOPISTOT!

SINNE KATOAA KAIKKI!! Siis ne koulut vaan imasee itseensä pieniä, ruipeloisia, näsäviisaita juuri lukiosta valmistuneita rääpäleitä ja viiden vuoden päästä systeemi sylkee ulos

SAIRAAN HYVÄN NÄKÖSIÄ

FIKSUJA

MENESTYVIÄ

AINAKIN KAKS METRISIÄ

YLI-IHMISIÄ!!

Taidan soluttautua johonkin yliopistoon, olispahan ees jotain tekemistä.. Siis muutakin kun siivoomisen välttelyä.

RANTALOMA!!!!!