Day 2
Tuli aamu ja tuli päivä. Kiitos koiran unieni heräsin ja nousi jo aikaisin aamulla laahustaakseni elävän kuolleen lailla hotellin surkealle aamupalalle helpottaakseni krapulaani. Tosin kun näin mitä aamupalalla oli tarjolla, olin vielä enemmän puulla päähän lyöty. Mutta en sen takia että tarjonta olisi ollut päätä huimaava... Söin siis purkillisen jugurttia ja kroissantin. Olisi siellä ollut patonkiakin....
Tuli aamu ja tuli päivä. Kiitos koiran unieni heräsin ja nousi jo aikaisin aamulla laahustaakseni elävän kuolleen lailla hotellin surkealle aamupalalle helpottaakseni krapulaani. Tosin kun näin mitä aamupalalla oli tarjolla, olin vielä enemmän puulla päähän lyöty. Mutta en sen takia että tarjonta olisi ollut päätä huimaava... Söin siis purkillisen jugurttia ja kroissantin. Olisi siellä ollut patonkiakin....
Siinä sitten pyörin ja törmäsin matkan johtajaamme jonka kanssa pyörimme vielä pari tuntia Pariisin hiljaisilla kaduilla (koska kello oli vasta 11 ja kaikki järkevät ihmiset nukkuivat! Niin ja koska oli sunnuntai..) Kiitos karkkihampaani ja herkkupeppuni, löysin itseni pian uskomattoman ihanasta kahviosta jossa oli niin kauniita jälkiruokia ja leivoksia että olisin voinut vannoa kuolleeni ja vahingossa helvetin sijaan päätyneeni taivaaseen! Tai ainakin uponneeni ihanaan höttöisen hattaraiseen uneen!<3
*kuolaa*
No mutta niin tuota öööh.......
Matka jatkuikin myöhemmin Normandiaan bussilla. Vähän siinä kekkaloitiin ja palloiltiin ja vaihdoin pari sanaa Puolalaistenkanssa (eivät paljoa puhuneet hekään....). Päätin siis luovuttaa siltä erää ja tunkea napit korviin ja valjastaa mahtavat unen lahjani käyttöön. Nukuin siis bussissa jokseenkin epämukavasti -osan matkaa tietenkin samsamin olkapäätä vasten, mites muutenkaan? :'''D mahdettiin näyttää söpöiltä?
Perillä meille hieman valaistiin calvadosin tekemistä ja saimme sitten maistella edellisten vuosien voittajien coktaileja (jotka olivat kuin kaataisi suoraan siirappia suuhun..) samalla kun mutustelimme mm.etanoita ja muita coktail paloja. Mukaan saimmekin vielä pullolliset XO:ta ja pienet kirjat calvadoksesta. Eipähän tarvi hankkia tuliaisia? :D
Loppu illasta olikin sitten tervetuliais buffa-dinner -joka ei oikein vakuuttanut. Olihan siellä jotain katkarapuja ja ostereita, lihaa ja lohta... Mutta haaveilin siinä syödessä edelleen niistä tortilloista mitä Pariisissa sain... Jälkkärit tosin pelasti päivän (siis oikeesti?! Miks mulle ei pienenä syötetty tarpeeks makeeta?????)
Samassa pöydässä istui Norjalaisia ja kunnon Suomi tyttönä ja muuten vaan mielipuolisena sosiaalisena pyörremyrskynä aloin heti virittelemään keskustelua näiden skandinaavialaisten sukulaissielujen kanssa, mutta mitä sainkaan palkaksi? EN MITÄÄN! Ihan kuin he olisivat unohtaneet tyystin miten keskustellaan muiden ihmistenkanssa????? Turhauttavaa.. Illalla vielä hotellin baarissa ajattelin vaihtaa pari sanaa muidenkin kuin sivistymättömien suomalais barbaarienkanssa, mutta turhaan. Tää tyttö oltiin siltä illalta lannistettu.
Huoh... Ja sanotaan että suomalaiset on ujoja.. >___>*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti