Hyvä tässä kahvia (KALJAA!) juodessa alkaa se tavallinen ragettaminen mitä täällä Lappajärvellä tunnun harrastavan suhteellisen useasti. Eipä siinä mitään, jatketaankos itse asiaan? :D
Se mikä tällä kertaa sai sappeni kiehumaan ja itsehillinnän kovalle koetukselle oli erittäin yksinkertainen asia. Oma asunto. Kuinka hankalaa on saada vuokra-asunto? Yksiöitä ei ole (tai on niitä) ja jos on niin ne maksavat aivan liikaa OPISKELIJALLE, ne ovat puulämmitteisiä, huono kuntoisia tai ne sijaitsevat ei-missään (paikassa jonne EN SUOSTU MUUTTAMAAN! Eli slummissa). TOASilta en saa asuntoa muuta kuin erittäin hyvällä säkällä, onnella, lahjonnalla, uhkailulla ja ties millä muulla... >______>'' Valitettavasti ajattelu tapani mukaan kylmästi muiden ihisten raivaaminen tieltäni on ainoa mahdollisuus -ikävä vain että en pysty siihen........ Mrrr....
Toinen asia mikä tällä kertaa ärsyttää oikein kunnolla on eräs pieni 300e lasku jonka TOAS (ULLA!) minulle jätti kiitokseksi ilmaisesta sohvasta ja parista matosta. Olkaa hyvät vain, eihän mun tarvitse kuin maksaa vuokra ja ruoka. Mitäpä sitä turhaan elämään....? (Tai haaveilemaan niistä punaisista hiuksista tai kunnon hiusharjasta tai oikeanlaisista hiustenhoito tuotteista tai ylipäätänsä matkasta Tampereelle?!)
Kolmas asia joka katkaisi kamelin selän (tai tässä tapauksessa asia joka laukaisi pienen pyörremyrskyn) on osoitteen muutos. KIITOS TÄSTÄKIN PRKL MAISTRAATTI, KIITOS!<3 Tässä pari päivää sitten soitin sinne ja kerroin tilanteeni: asun kesän Lappajärvellä ja tahdon siirtää postini porukoille. Tjaah... Mukavia väärin ymmärryksiä sitten kävi. Jouduin siis soittamaan sinne tänään uudestaan -KAHDESTI TYÖPÄIVÄN AIKANA (molemmilla kerroilla tauon aikana...). Ja ei, he eivät vain osaa vastata siihen saatanan puhelimeensa.
Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä... Kun olin aikani raivonnut (oikeastaan raivoan edelleen ja vakavasti harkitsen alkoholisoitumista :------D) muuan entinen mmm.... kaveri? ystävä? deitti? Ihastus....?! tuli juttelemaan pitkästä aikaa. Kyseli kuulumisia ja sanoi nähneensä minun näköisen naisen menevän bussiin
-luuli siis hänen olevan minä (jos et vielä tajunnut?). Ilmeisesti kyseisen tapahtuman johdosta hän tahtoisi taas tavata pitkästä aikaa -niin ja siis... Ihan näin välihuomautus teillekkin, kyseinen ihminen sittenkin muutti Tampereelle minun takia... Että kiva. Teki siinä kohtaa mieli vain karjaista kovaa ja kunnolla. En kuitenkaan tehnyt niin koska herkät naapurimme ja ''lapsi perheet jotka asuvat alueella'' saattaisivat häiriintyä siitä tiedosta etteivät asu tässä slummissa yksin.
Että sellanen päivä. Onnettomuus ei tule yksin, kaksin aina kauniinpi ja kun jokin voi mennä pieleen SE MENEE. Ja poltin juuri kieleni kahviin..
Masentaviin tunnelmiin! :D Menen ja kaivaudun takaisin sinne kuoppaan mistä tulinkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti